Pari kuukautta sitten Hippoksessa oli juttu hevosten lihashuollosta ja hoitojen viidakosta. Calvinille ja Casperille käytin kilpaillessani pelkkää hierojaa satunnaisesti. Nyt seitsemän vuotta myöhemmin hoitovaihtoehtoja on paljon enemmän ja olen ollut kiinnostunut kokeilemaan niiden vaikutuksia omalle hevoselle. Siihen tarjoutui mahdollisuus kun Sissi sai kaviopaiseen pääsiäisenä juuri kun olimme päässeet hyvin vauhtiin.
Kerroin miten Sissi päätyi minulle helmikuussa aikaisemmassa postauksessa. Paiseen parannuttua lähdin taas ohjasajamaan Sissiä ja ihmettelin pari ensimmäistä kertaa että hän on uudelleen aloittanut häntäremmin protestoinnin potkimalla. Pian kuitenkin potkut olivat mielestäni liian voimakkaita ja useammin oikeassa kierroksessa. Myös oikea takanen astui hieman lyhyempää askelta. Päädyin siihen että Sissin selkä ei ole kunnossa ja sain onnekseni kiropraktikon nopasti hoitamaan Sissiä. Outi Holopainen totesikin rangassa useamman jumin.
Kiropraktikko Outi työssään.
Hoidon jälkeen Sissi tuntui viikon haluttomalta tehdä töitä ja aloitimme uudelleen tosi rauhallisesti. Potkut laukassa katosivan saman tien ja muutenkin Sissi tuntui hyvältä. Jatkoimme mihin olimme jääneet ja Sissile kokeiltiin myös maratonvaunuja. Ne tuntuivat kuitenkin hänelle liian painavilta ja aloin vetämään hänellä rengasta. Alkuun hän halusi vetää liikkumalla oikeaa sulkua, eli heittäen takaosan oikealle vetäen vasemmalla takajalalla. Sissi kuitenkin suostui suoristumaan ja yritimme löytää mahdollisimman hyvän ja oikeaoppisen tavan vetää.
Sissin takamus huhtikuussa. Oikea puoli on västämättä pienempi.
Olen myös alkanut venyttelemään ja “hieromaan” Sissiä kevyesti lähinnä osteopaatin tai shiatusun tavoin ymmärtääkseni paremmin miltä Sissin kehossa tuntuu. Tämä onkin todella mielenkiintoinen aihe johon lupaan palata vielä myöehmmin.
Kiropraktikko kävi uudelleen pari kuukautta myöhemmin ja olin hieman pettynyt että jumeja oli aika lailla yhtä paljon kun ensimmäisellä kerralla. Ajattelin kuitenkin että oikean takasen saaminen vahvemmaksi on varmasti Sissille yhtä hankalaa kun minulle vatsalihasten uudelleen löytäminen toisen lapsen jälkeen ja päätin lähteä todella varovaisesti liikkeelle. Jos Sissi teki kerran hyvän session ohjissa käyttäen itseään hyvin annoin kaksi todella kevyttä päivää sen jälkeen. Saatoimme kävellä maastossa tai tehdä töitä kapsonissa. Ohjelmaan otimme myös irtohypyttämistä.
Laitumelta taluttaessani Sissiä ja Calvinia havahduin että poni käveli reippaammin ja aloimme keskittymään käynnin laatuun kävelyillä ja mäkitreenillä.
Tästä pari kuukautta eteenpäin eli syyskuussa kiropraktikolla oli hyviä uutisia. Jumeja oli vähemmän, lannetta hoitaessa edelleen reagoi mutta vähemmän. Myös selkä oli noussut ja liikkuvuus ja notkeus parantunut.
Minulle ja Sissille kiropraktisesta hoidosta on siis ollut paljon apua ja odotan hoitopäivää aina innokkaasti. Tuntuu että saan arvokasta tietoa siitä missä mennään ja kuten varsinkin ensimmäisen hoidon jälkeen selvästi huomasi, siitä on Sissille apua. En tiedä miten jumi joka aiheutti potkimista olisi muuten auennut.
0 Comments