Tavoitteena SM-kvaali 2020

Ensi kaudella toivon pääseväni taas kilpailemaan. Edellisestä kerrasta on taas vierähtänyt muutama vuosi ja nyt olisi taas kova into kilpailukentille. Käytin sanaa toivon, koska lapseni menevät hevosten edelle, eli heidän takia on mahdollista että kilpaileminen jää jostakin syystä sittenkin haaveeksi. Tällä hetkellä ajan kuitenkin ajatuksella että kilpailen ensi kaudella ja olen tehnyt muutoksia hevosteni liikuttamiseen tämä asia mielessä. Olen tavoitteista motivoituva ihminen ja olen asettanut ensi kaudelle tavoitteen:

 

Tavoitteeni on ajaa SM-kvaali Veerellä 2020.

 

Miksi tavoite tuntuu realistiselta?

katse kauteen2020Molemmilla hevosillani on ennestään kilpailukokemusta helpolla tasolla. Tästä on jo kuitenkin jo muutama vuosi. Itse olen kilpaillut vaikealla tasolla joten vaativalla tasolla ajaminen hevosella ei tunnu mahdottomalta, vaikka lähinnä olen poneilla kilpaillut. Hevosluokissa olen ajanut yhteensä vain neljä starttia, mutta muuten olen ajanut hevosilla melko paljon.

Hevoset ovat olleet minulla jo puolitoista vuotta ja minulla on melko hyvä kuva mihin pystyvät. Työtä on talven aikana paljon mutta uskon tavoitteen olevan mahdollinen.

Miksi tavoite tuntuu epärealistiselta?

Suomessa on näillä näkymin kolme kilpailua ennen SM-kilpailua. Tällä hetkellä hevosilla on yhden kilpailuviikonlopun kohdalla hääkeikkavarus. Friisit (ainakin nämä yksilöt) tuntuvat sen verran kylmäverisiltä että kunnon nostaminen riittävälle tasolle vaatii työtä. Tämä on ollut minulle pieni yllätys ja olen saanut oppia että hevoset joissa on “enemmän verta” todellakin suorittavat helpommin. Julhavaunuani en tällä hetkellä ole päivittämässä vaikka yksiakselisella gigillä ajaminen ei välttämättä ole nykyisillä tarkkuusradoilla paras vaihtoehto. Lisäksi aisat tuntuvat friiseille melko kapeilta.


Juhlavaunut on testattu ja todettu hieman kapeiksi. Mutta eiköhän siihen totuta.

Miksi tämä tavoite voisi onnistua?

Olen käynyt läpi osakoekohtaisesti mitä tavoite meiltä vaatisi ja asiat tuntuvat mahdollisilta ratkaista talven aikana. Olen aika päättäväinen ja tavoite motivoi minua treenaamaan. SM-kvaaliin tarvitaan ainostaan koulusta melko hyvä tuloksen, muista osakokeista riittää pelkkä hyväksytty tulos.

Miksi tämä tavoite voisi epäonnistua?

Friisien muoto on haaste ja jos hevoset jännittyvät saattaa muoto kärsiä.

Oikeita maratonesteitä en ole heillä ajanut joten maratonille pitää lähteä varoen, eikä kvaali vaadi että yrittää ajaa voitosta. Veere on kentällä toiminut kuitenkin näppärästi.

Riittävän ratatuntuman saaminen ennen kautta on oleellista.

Mitä tämä tavoite vaatii?

Lähempänä kautta päätän millä tasolla lähden kilpailemaan ja yritänkö saada kvaalin kahdesta vaativan tason kilpailusta tai vaikealta tasolta.  Koska luultavasti yksi ensikauden kilpailu jää minulta ajamatta, kvaali vaatisi joko vaativa + vaativa, tai vaativa – vaikea startin onnistumisen (vaativa koulu alle 60vp tai vaikea 65vp). Pitää miettiä keväällä vielä tarkemmin mitä luokkaa lähdemme ajamaan.

Tarvitsemme rataharjoituksia ennen varsinaista kisakautta. Lisäksi meidän pitää päästä treenaamaan laadukkaasti läpi talven säästä huolimatta.

Entä miltä tuntuu kertoa tavoitteesta julkisesti?

Kertominen tuntuu hyvältä ja motivoi minua saavuttamaan tavoitteeni. Kuvittelen että tulen tapaamaan ihmisiä jotka saattavat kysellä miten treeni sujuu. Toiset taas eivät noteraa asiaa sen kummemmin, vaikka tietäisvätkin. Ja jotkut taas motivoituvat itsekin, kannustavat ja tarjoutuvat jopa auttamaan. Nyt jo olen saanut paljon inspiraatiota ja apua ystäviltä jotka ovat lupautuneet groomaamaan kotitreeneissä ja kuljettamaan vaunuani maneesille. Iso kiitos heille!

Entä miksi kertominen ei tunnu hyvältä. Pelkään että joidenkin mielestä tavoite ja sen kertominen voi vaikuttaa jotenkin oudolta. Tavallaan tällainen negatiivisen pelokas ajattelutapa on melko tavallinen ilmiö suomalaisessa urheilussa (ja businessmaailmassakin). Tuntuu siltä että pelkäämme epäonnistuvamme ja emme halua iloita toisten onnistumisista. Siinä missä ruotsalaiskuskien talven somepostauksissa katse on avoimesti esim. ensi vuoden MM-kisoissa, täällä ollaan tavoitteista melko hiljaa. Tavoitehan ei tarkoita että että lupaa onnistuvansa, vaan tavoitetta kohden harjoitellaan ja sitä voi aina myös muuttaa tarpeen tullen. Uskon että parhaimmillaan oikeassa ilmapiirissä tavoitteen kertominen antaa hyvän boostin treeneihin ja tuen ystäviltä ja jopa kanssakilpailijoilta.

Mitä hyötyä tavoitteen asettamisesta on ollut?


Veere ja Johan kuvattuna innokkaan groomin kanssa.

Alkusyksystä ajattelin lähteä tavoittelemaan ‘ainakin yhtä SM-kvaalia’. Ajatukseni oli silloin startata molemmilla hevosilla vaativalla tasolla ja tavoitella ainakin toisella kvaalia. Sen jälkeen tarkensin tavoitetta niin että päätavoite on kvaalata Veerellä eikä jommallakummalla. Tämä tarkennus syntyi siitä että vertailin kirjattuja toteutuneita treenejä tavoitteeseeni ja päättelin ettei treeniä tule riittävästi. Vuorottelin hevosten liikuttamista niinä päivänä kun en ehdi liikuttaa molempia ja näin ettei kumpikaan olisi riittävän hyvin valmisteltu. Hevoset siis liikkuivat tasaisemmin, mutta priorisoimalla saan yhdelle enemmän treenikertoja viikossa.

Tavoitteen avulla aloin myös tekemään enemmän tarkkuus ja maratontreeniä, sillä ne tulevat olemaan meille vaikeimmat osakokeet emmekä ole niitä aikaisemmin treenanneet. Tavoitteen avulla ajan laadukkaammin ja tähtään jonkin osakokonaisuuden parantamiseen joka ajokerralla.

 

Tavoite on nyt asetettu ja treenit aloitettu. Suosittelen tarkentamaan kauden 2020 tavoitetta ja kertomaan siitä!

 

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Submit a Comment

Your email address will not be published.