Mitä tehdä jos sisäänasettaessa hevonen alkaakin pienentää ympyrää, eikä halua asettua?

Mitä tehdä jos sisäänasettaessa hevonen alkaakin pienentää ympyrää, eikä halua asettua?

Sain tämän kysymyksen sähköpostiini tällä viikolla ja tiistaina ohjasajaessani Kynnarissa törmäsin samaan ongelmaan. Ensimmäinen harjoitus, jolla aloitan kun ohjasajan tuntematonta hevosta ja jonka annan kun opetan ensimmäistä kertaa ohjasajavaa on voltin muuttaminen pieneksi neliöuraksi. Tässä harjoituksessa ohjastaja oppii liikkumaan oikein suhteessa hevoseen ja ymmärtää miten hevosta voi ohjata pienin ohjasottein. Harjoitus myös opettaa hevosta seuraamaan ulko-ohjaa ja se pyöristää hevosta sisäänpäin. Aloitan ohjaamalla hevosen pääty-ympyrän kokoiselle voltille. Voltilla on mahdollista seistä voltin keskellä lähes paikoillaan, huomioiden kuitenkin, että pysyy hieman hevosen takana (katso aikaisempi kirjoitus sijoittumisesta suhteessa hevoseen).  Seuraavaksi lähden lisäämään kulmia volttiin. Kun haluan siirtää hevosen suoralle uralle lähden itse kävelemään eteenpäin omaa pientä neliöuraa pitkin, pysytellen hevosen korkeudella. Kun haluan tehdä kulman jään itse paikoilleni, jolloin hevonen lähtee kiertämään minua tehden kulman. Kun hevonen on tulossa kulmasta lähden taas kävelemään eteenpäin seuraavan suoran uran suuntaisesti jolloin hevonen suoristuu. Tätä harjoitusta tulisi voida tehdä ohjaamatta ohjalla oikeastaan ollenkaan. Sillä, että muuttaa omaa sijoittumistaan suhteessa hevoseen, ohjien keskenäinen pituus muuttuu automaattisesti niin, että hevonen tuntee ulko-ohjassa hieman enemmän painetta. Alussa tai jos hevonen kaatuu sisään voi joutua käyttämään ulkoohjaa apuna. Tämä kuvi on kuvassa ensimmäisenä. Jos haluaa vaikeuttaa tehtävää ja taivutella hevosta enemmän voi tehdä terävämpiä kulmia. Sen sijaan, että itse jää kulmiin paikoilleen voi siirtyä omalta uralta ulospäin, kuvan toisen uran näyttämällä tavalla. Tällöin sisäohja kiristyy enemmän ja hevonen kääntää jyrkemmin, ulko-ohjalla pitää muistaa myötää kunnolla, niin että hevosen kaula saa tilaa taipua sisään. Yhtä tärkeätä on hevosen poimiminen nopeasti takaisin ulko-ohjas tuelle (viimeinen kuva). Myötäämisen jälkeen pitää ajoittaa nopea ulkotuen palauttaminen, tämä on usein vaikein vaihe. Tavoite on, että hevonen mahdollisimman pienestä ulko-ohjastuesta suoristaa suoralle uralle, ja...
Hevosen ajatukset kentästä ja sen vaikutus laukannostoon

Hevosen ajatukset kentästä ja sen vaikutus laukannostoon

Ihminen näkee kentän suorakaiteen muotoisena tasaisena ja turvallisena alueena harrastaa hevosen kanssa. Myös ihminen, jolle ratsastuskenttä ei ole kovinkaan tuttu käsitteenä, ymmärtää melko varmasti mitä tarkoitamme kun pyydämme häntä ”seuraamaan uraa” ja hän myös ymmärtää mitä ”kulmat” ovat. Hevonen näkee kentän aivan omalla tavallaan. Vapaaksi päästetty hevonen painaa mieleen mistä tähän ”loukkuun” joutui, eli miten sieltä tarvittaessa pääsee pois. Utelias hevonen jouksee mielellään kentän ympäri mutta palaa usein takaisin kentän portille tai maneesin ovelle, josta tuli sisään. Jos hevonen karkaa tarhasta, se karkaa useimminten portin kautta vaikka jokin muu osa aidasta olisi heikompi tai helpommin hypättävissä. Ihmiselle suljettu portti tuo turvallisuuden tunteen siitä, ettei hevonen voi karata kentältä.  Hevonen jatkaa kentän ajattelemista omalla tavallaan myös silloin kun istumme hevosen selässä tai kun ohjasajamme sitä. Hevosen käsitys kentästä kannattaa pitää mielessä varsinkin kun nostaa nuorella hevosella laukkaa tai jos hevosella on tapana nostaa väärä laukka. Alla oleva kuva esittää mitä hevonen ajattelee portin vastakkaisella puolella olevalla pääty-ympyrällä. Portti on merkitty katkoviivalla ja voltin kulusuunta mustalla nuolella. Vihreällä merkityllä puoliskolla hevonen on kanssamme samaa mieltä siitä, että kannattaa nostaa vasen laukka, sillä vasemmassa laukassa pääsisi parhaiten pois kentältä. Voltin toisella puoliskolla hevonen on kanssamme eri mieltä, oikealla laukalla olisi helpointa kaartaa portille. Vielä aivan seinän tai aidan lähelläkin hevonen näkee tilaisuuden kääntyä jyrkästi oikealle. Usein laukan nostoa harjoitellaan keskiympyrällä koska se on mukavan loiva ja helppo liike, jossa hevosella pitäisi olla helppo nostaa oikea laukka. Mielestäni on kuitenkin tärkeätä  miettiä tarkemmin missä kohtaa volttia hevonen luonnostaan nostaa oikean laukan helposti. Alla olevaan kuvaan olen piirtänyt valjakkoajon FEI9 kouluohjelman laukannostot. Nostot tulee molemmissa kierroksissa nostaa kahden pisteen välissä, eli kuski voi vaikuttaa...
Ohjasajo ja miten kuskin ja ratsastajan näkökulmat eroavat?

Ohjasajo ja miten kuskin ja ratsastajan näkökulmat eroavat?

Ohjasajossa, ratsastamisessa ja ajamisessa on monia yhtenäisyyksiä mutta myös monia eroja. Riippuen siitä mitä lajia itse harrastaa, voi kokea olevansa täysin hukassa kun vaihtaa lajia. Hevonenkin taitaa kokea asian samalla tavalla. Kuitenkin eri lajien kokeileminen kehittää sekä hevosta, että kuskia/ratsastajaa. Ohjasajo ei ole yhtä selkeästi oma lajinsa kuin ratsastus ja ajaminen. Onkin ollut mielenkiintoista seurata miten eri tavoin ohjasajo ymmärretään riippuen katsojan omasta hevostaustasta.  Olen miettinyt miten oma mielikuvani ohjasajosta on muuttunut vuosien varrella. Monille aloitteleville ohjasajajille, ohjasajo tarkoittaa hevosen ajamisen ensimmäistä vaihetta. Hevosia, joita halutaan opettaa ajolle useimmiten myös ohjasajetaan. Tyypillistä on, että hevosen ajo-opetus on aloitettu niin, että sitä on ohjasajettu kävelemällä sen takana, usein melko löysin ohjin. Hevonen on opetettu kääntymään ja pysähtymään pyynnöstä. Tällä tavalla ajetut hevoset ovat harvemmin pyydetty kunnolla kuolaintuelle, eikä hevosta ole ohjasajettu ravissa tai laukassa. Juuri tällä tavalla aloitin itsekin ohjasajourani ratsastuskoulussa noin kaksikymmentä (apua!) vuotta sitten. Itse en enää uskaltaisi laittaa tällä tavalla ohjasajettua hevosta vaunun eteen, enkä kutsuisi sitä kunnon ohjasajamiseksi. Lisäksi syynä ohjasajamiseen ei tarvitse olla halu ajaa hevosta myöhemmin. Entä miten kuski ohjasajaa? Kuski on tottunun siihen, että ohjastuntuma, ääniavut ja raippa ovat kaikki käytössä olevat avut. Koska kuolaintuki on ajaessa todella tärkeä, siihen usein kiinnittää ehkä liikaakin huomiota. Usein hevosen ajamiseen liittyvät ongelmat ovat sitä, että hevonen ei tunnu suustaan ”hyvältä”: liian raskas, ei lainkaan tuntumaa, lähes koko tuntuma toisessa ohjassa tai tilanteen mukaan yhdistelmä näistä. Ohjasajaessa hevonen usein tuntuu suustaan paremmalta ja on kuskille on helpotus voida hetken keskittyä johonkin muuhun asiaan. Kuski hyödyntää ohjasajoa hevosen voimistelemiseen ja sivuttaisiliikkeisiin, joita ei vaunun kanssa tule tehtyä. Ohjasajossa on enemmän apuja käytössä kuin ajaessa, mutta vähemmän kuin...