Vuoden 2015 huippuhetket

Vuoden 2015 huippuhetket

Vuosi on taas vaihtumassa ja kävellessäni Calvinin kanssa maastossa tänään mietin mitä kaikkea tähän vuoteen on mahtunut. 1. Alkuvuosi oli tavallista rauhallisempi kun jäin maaliskuun alusta kotiin odottamaan esikoiseni saapumista. Otto syntyi huhtikuun puolessa välissä ja pikkumies on tottakai vuoden ylivoimainen kohokohta! Koska poika on ollut terve ja reipas on ollut mahdollista tehdä paljon muutakin. Oton kanssa hakemassa pikku karkulainen kotiin.   2. Schanne lupautui ajamaan Calvinia huhti-toukokuussa ja kun itse pääsin ohjiin kesäkuussa päätimme lähteä käyttämään kaksi vuotta sitten saavuttamamme SM-kvaali Savijärven kaiken lisäksi kansainvälisissä kilpailuissa. Torstaina ajaessani Calvin tuntui varsin pirteältä, mutta yritin olla korjailematta häntä liikaa, mikä olisi voinut ärsyttää kisoja rakastavaa poniani. Perjantaina Calvin oli jo tottunut kisapaikkaan ja teki hienon koulun joka riitti kolmanteen sijaan. Ei hullumpaa, ensimmäinen ratamme vuoteen täysi isolla kentällä! Maratoni oli hauska mutta ei tuloksellisesti erikoinen. Tarkkuudessa muistan päättäneeni kun yritin jollakin lailla osua viitosporttiin, etten enää ikinä lähde vaikean tason kilpailuun ilman kunnon rataharjoituksia. Sen verran kovaa siellä saa ajaa nykyään! Calvin kiitää tarkkuudessa eikä kuski ehdi mukaan. Kuva: Tiia Forsell Kun kokonaiskisasta tuli kuitenkin seitsemäs SM-mitali, pronssinen sellainen, saa olla viikonloppuun todella tyytyväinen! Iso kiitos kaikille jotka minua auttoi Oton, ponin ja kuljetusten kanssa! Oton ensimmäinen ajurikokous. 3. Elokuussa olin puhunut Ann-Katrinin ympäri (noi ei se oikeasti hirveesti puhumista vaatinut) starttaamaan Calvinilla Wiurilan kisoissa. Teimme kolme viikkoa tiiviisti töitä kisojen eteen, AK taisi ajaa noin viisi kertaa viikossa. Harvoin on nähnyt että kuski tulee niin keskittyneenä ajamaan. Ilmeestä oikein näki että hän oli päättänyt korjata viime päivän virheensä ja tulostahan syntyi! Opin myös itse tunteja pitäessäni paljon. Jo se että tunnen Calvinin niin hyvin ja pystyin aina itse ajamaan ja...
Älä peruuta peffa edellä puuhun

Älä peruuta peffa edellä puuhun

Mikä syksy, tai talvi kai nyt pitäisi jo olla! Myrsky myrskyn perään ja välissä vettä. Yleensä on pärjännyt hyvin ilman maneesia mutta nyt on kyllä huono viikko takana. Eilen riitti syitä huonoon treeniin: tuuli melkoisesti, ponin liikutus on ollut säiden takia turhan kevyttä vaikka toissapäivänä uskaltauduimme maastolenkille, puut heiluivat kentän laidoilla, tuuli huusi aidan langoissa ja sai ne väpättämään, minua ärsytti etten ollut liikuttanut ponia ennenkuin tuuli yltyi, tuulen äänet vaikuttavat keskittymiseeni, poni kuunteli kuivuneen ruohon rapinaa, kenttä oli märkä, päivä oli tasaisen harmaa, hieno welshponini näytti pitkässä edellisen lenkin kihartamassa turkissaan lampaan ja villiponin risteykseltä j.n.e. Lista oli siis melko pitkä.  Calvin, Pitkäkarvainen Welshin Pystytukka, märällä kentällä tuulessa Tosiasia on että tällaisia päiviä tulee. Välillä on itse väsynyt tai ärtynyt vaikkei keli ole huono ja välillä keli on vielä pahempi. Treenimotivaatio ei aina ole huipussa ja Suomen olosuhteet eivät aina ole kovin houkuttelevat. Ja kuitenkaan tämä ei saisi vaikuttaa treenaamiseen. Sillä tuleehan se kesä ja kisakausi sitten kuitenkin aika nopeasti vastaan. Viime kauden päätteeksi olemme sopineet itsemme tai valmentajamme kanssa ensi kauden tavoitteista ja siitä mitkä asiat pitäisi talven aikana saada kuntoon. Treenata siis pitää. Tärkeintä on kuitenkin muistaa ettei hevonen välttämättä kehity vaikka kuinka tsemppaisimme ja treenaisimme säässä kuin säässä, ärsytti meitä sitten kuinka paljon tahansa. Hevonen kehittyy ainoastaan onnistuneiden toistojen kautta. Eikä niitä välttämättä joka säässä ja huonolla tuullella tapahdu. Kannattaa siis miettiä tarkkaan mitä huonona päivänä hevosesa kanssa tekee.  Eilen saimme tyystin unohtaa ne asiat mitä olisin halunut treenata ja keskittyä saamaan poni liikkumaan rentona eteenalas hyvin taivutettuna molempiin suuntiin. Jos olisimme tehneet niitä asioita mitä olin suunnitellut olisi ne luultavasti menneet huonosti ja olisimme tuplamäärän...