Nuottien teon ABC

Nuottien kirjoittaminen on osoittautunut monelle aloittelevalle kuskille haasteeksi. Tätä kirjoittaessani huomasin että asian selittäminenkin on hieman hankalaa, eli jokseenkin monimutkainen juttu, vaikka oikeastaan ihan selkeä. Tässä kirjoituksessa en käsittele sitä miten maraton ajetaan tai miten nuotteja hyödynnetään, vaan keskityn täysin itse nuottien tekoon. Ajattelin selittää mitä tietoja nuoteissa pitää kuskille ja groomille olla sekä näyttää esimerkin kautta miten ne lasketaan.

Mitä nuotit kertovat?

Nuotit ovat maratonosuuden vaunuun kiinnitettävä lappu josta selviää

• milloin valjakon pitää kullekin osuudelle lähteä
• mihin kilometriväliaikoihin valjakon on tarkoitus eri osuuksilla ajaa
• missä järjestyksessä esteet tulee ajaa, sekä mitkä portit helpoissa luokissa milläkin esteellä ajetaan
• missä aikahaarukassa maaliin olisi syytä saapua.

Näitä tarvitset:

• A4 paperi + muovitasku (tai laminointikone)
• kilpailunjärjestäjän antamat luokkasi nopeudet joista selviää myös maksimi- ja minimiaika
• nopeustaulukko/Oton laskuri/tai taskulaskin

Kuviteltu kilpailu

Kilpailu johon esimerkkinuotit tehdään on ponien vaikea luokka ja kilpailunjärjestäjä on antanut taulukon josta löytyy seuraavat tiedot:

A-osuus: 6200m, nopeus 14km/h, minimiaika: 25.33, maksimiaika: 27.33, valjakon lähtö klo 12.20
B-osuus: 7800m, nopeus 13km/h, minimiaika: 35.00, maksimiaika: 37.00, valjakon lähtö klo 12.58

Näin lasket nuotit:

• Jotta nopeutta voisi seurata tarvitaan väliajat jokaiselle kilometrille. Väliajat voi laskea taskulaskurilla tai niiden selvittämiseen voi käyttää esim. valjakko.net:istä löytyvää väliaikalaskuria tai väliaikataulukkoa.
• Jos väliaikalaskuriin syöttää A-osuuden nopeuden 14km/h saa seuraavan tuloksen josta voi poimia väliajat kilometreille 1-6 suoraan. Viimeisen, eli tarkan maaliintuloajan eteen joutuu hieman laskemaan. Laskuri ei tällä hetkellä anna 100m tarkkuudella aikoja, mutta pian ne tulee päivittymään sinne. Näin ajan voi laskea itse: 1km aika jaetaan 10:llä, jolloin saadaan 100m aika. (4*60s+17s)/10 = 25,7s. 200m aika on tällöin 51.4sekuntia. Tämä lisättynä 6km väliaikaan on 26.33. Jos laskeminen tuntuu hankalalta, voi 100m ajat tarkistaa myös väliaikataulukosta. Sen heikkous on että siitä ei löydy kaikki nopeudet mutta jos oman luokan nopeus ei tarkalleen löydy voi valita lähellä olevan nopeuden ja ajaa sen mukaan. Tärkeätä tällöin on tarkistaa ajaako maksimi- tai minimiajan mukaan, eli pitääkö pysytellä väliaikojen ala- tai yläpuolella.
• B-osuudelle ajat lasketaan samalla tavalla kuin A-osuudelle. Muista vaan tarkistaa osuuden nopeus.
• Molemmille osuuksille on todella tärkeätä kirjoittaa annetut minimi- ja maksimiajat. Vaikka jossakin vaiheessa olisi väliajat hukassa on maaliintuloaikahaarukka edelleen tärkein.
• Lähtöajat osuuksille on hyvä kirjata nuotteihin sillä eteenkin B-osuudelle on taukopaikalla kiva tarkistaa tarkka lähtöaika.
• Kilometrien kohdalle voi olla hyvä kirjoittaa myös milloin kilometri tulee vastaan. Esim. “ensimmäisen pellon sillalla”, “esteen 3 jälkeen”, “esteellä 4”, jne.
• Nuotteihin on hyvä listata myös este numerot sekä kuvaava nimi esteestä, jotta löytää oikealle esteelle. Tässä esimerkissä Savijärven esteet.
• Helpoissa luokissa ei ajeta kaikkia portteja, joten esteen perään on hyvä kirjoittaa mitkä portit ajetaan. Esim. 7- KOLMIOT: A,B,C,F

Esimerkki nuotit. Tyylejä on monia, tämä on minun tapani.

Nuoteista jää yllättävän helposti jotakin kirjoittamatta. Kannattaa antaa groomin ja tai jonkun muun tarkistaa että kaikki on tullut kirjoitettua. Nuotit voivat ajon aikana kastua joten ne kannattaa suojata muovitastkulla tai laminoida sekä teipata hyvin vaunuun. Se haluaak sekä kuski että groomi nähdä nuotit on makuasia mutta ainakin groomin tulee nähdä nuotit hyvin. Lisäksi kannattaa käyttää paperista mahdollisimman iso osa jotta näkee liikkeessäkin mahdollisimman hyvin mitä paperissa lukee.

Toivottavasti tämä selventää auttaa! Hyviä maratoneita!