Kuolainluennolla

Kävin Deilinan kanssa kuuntelemassa Mirjami Miettisen luentoa kuolaimista ja niiden sovittamisesta. Päivä oli varsin sateinen joten kolmenkaan tunnin luento ei kuulostanut huonolta suunnitelmalta. Hieman kuitenkin jännitti toisiko luento mitään uutta ja käytännöllistä. Heti alkuun yllättyin että Mirjami olikin melko nuori eläinlääkäri. Hänestä sai asiantuntevan ja kokeneen kuvan ja luento oli oikein mielenkiintoinen. Ajattelin kertoa mitä luennosta jäi päällimmäisenä mieleen.

Luento alkoi suun anatomialla ja huomasin etten sen enempää ole miettinyt miltä hevosen suu näyttää. Kielen alla on hammasloma jonka reunoilla on luiset reunat, joiden terävyys vaihtelee hevoskohtaisesti ja saattaa vaikuttaa siihen miten herkältä hevosen suu tuntuu kädelle. Miettinen on yllättäen ensimmäinen eläinlääkäri maailmassa joka on tutkinut ja mitannut paljonko tilaa hevosen ala ja yläleuan väliin jää. Melko tärkeä asia ottaen huomioon että myös kielen paksuus vaihtelee! Tyypillisesti leukojen välinen mitta on 2-3cm mutta vaihtelevuutta on 1,5cm-5cm. Eli pieneen suuhun ei monikaan kuolain mahdu niin että kielellekin vielä jää tilaa.

Mittailin kotona Calvnin suuta ja sain leukojen väliseksi mitaksi noin 2cm. Lisäksi Calvnin kieli oli melko paksu, eli kuten Miettinen kuvaili, näyttää siltä että se pursuaa hampaiden välistä. Eli ei ihme että kaikista kapeimmat kuolaimet ovat olleet Calvinin mieleen.

Kielentilallisista kuolaimista Miettinen kertoi että kuolain jättää kielelle tilaa liikkua se aiheuttaa itse asiassa enemmän painetta hammaslomaan ja kielen reunoille. Eli välttämättä se ei ole yhtään sen lempeämpi hevoselle. En myöskään tiennyt että kielentilalliset kuolaimet ovat raveissa kiellettyjä, valjakkoajossahan ne ovat melko yleisiä.


Ylhäällä oleva kanki taitaa aika herkästi painaa suulakeen.

Kolmipalaa pidetään yleisesti hyvänä kuolaimena mutta jos keskiosa kuolainta sattuu olemaan samanlevyinen kuin alaleuan hammasloma, voi se aiheuttaa ikävän paineen. Se voi myös herkästi liikkuessaa osua poskihampaisiin. Myös sillä miten päin keskipala liittyy sivuosiin on merkitystä. Miettinen suositteli kuvan alempaa mallia sillä se ei taittuessaan suussa paina kieltä yhtä terävillä reunoilla.


Alempi kolmipala aiheuttaa hevosen suuhun vähemmän painetta taittuessaan.

Miettinen antoi suosituksia eri kuolaintyyppeistä ja suositteli sylinterikuolainta hyvänä vaihtoehtona peruskuolaimeksi. Se yhdistää kolmipalan ja suoran kuolaimen edut ja antaa tasaisen paineen kielelle.

Miettinen kertoi miten kankivaikutus lasketaan. Eli ylävarren pituus (kuvassa allapunaisella)  jaettuna alavarren pituudella (sininen)  on paineen kerroin verratuuna niveleen. Eli ajokuolaimessa voi ajatella että ohja toisessa on renkaassa on suurinpiirtein 2x paine nivelkuolaimeen verrattuna, jne mitä alemmas ohja kiinnitetään. Kuvan kuolain on Calvinin suosikki kanki, Bowman bit, jonka olen teettänyt ponin suuhun sopivaksi. Siinä ohjaslenkitkin ovat pienennetty ponikokoisiksi. Mielenkiintoista on että kerroin jää oikeastaan 1x alle, eli suuhun ei tule paljon painetta vaan kuolain toimii lähinnä pelkällä kankivaikutuksella.


Bowman bit, Calvinille teetetty ponikoko.


Ketjullisen kuolaimen hyvänä puolena Miettinen mainitsi että löysä kankiketju antaa hevoselle reaktioaikaa reagoidan ennen kuin ketju kiristyy ja kuolain luo painetta hevosen suuhun. Eli jos hevonen reagoi heti kun ohjaa lähdetään kiristämään, niin hevonen ehtii reagoida ennen kangen kovempaa vaikutusta suuhun. Tämä toki vaatii että ohjaa myödätään niin paljon että ketju todellakin löystyy. Tähän perustuu esim. länkkäreiden todella pitkävarsiset kuolaimet.

Ohjasjännitteen mittaaminen oli kiinnostava aihe. Ohjaspaine on keskimäärin 1,2–3,5kg ratsastaessa mutta vaihtelua on 0,2-10kg. Olisi mielenkiintoista päästä mittaamaan samaa valjakkoajossa. En myöskään osaa arvioida paljonko tuntumani omilla hevosilla on.

Itselleni heräsi myös kysymys milloin valjakkoajon kuolaimista herää vastaava keskustelu kuin esimerkiksi roll kurista. Valjakkoajossa käytetään voimakkaita kuolaimia ja eteenkin maratonilla ohjien käyttö on melko voimakasta.

Miettisen ohjeet terveemmän suun puolesta:

  • Älä aina käytä samaa kuolainta vaan vaihtele kuolainta esim: ajokanki, sylinterkuolaini ja kuolaimetonpäivä. Näin hevosen suulle jää aikaa palautua pienistä kolhuista.
  • Tarkista hevosen suun terveys säännöllisesti. Tässä ohjevideo miten se kannattaa tehdä. 
  • Turpahihna on lisävaruste ja ajamalla/ratsastamalla ilman sitä nähdään hevosen oikea koulutustaso ja kuolaimen hyväksyminen

Miettinen kävi myös läpi potilas tapauksia. Yhdellä hevosella ylimääräinen poskihammas aiheutti vinoutta. Yllättävää oli miten yksinkertaisesti liian tiukat poskihihnat ja liian pitkä kuolain aiheuttaa rumaa jälkeä hevosen suuhun. Yleisin ongelma oli kuitenkin liian paksu kuolain suhteessa hevosen suuhun.

Tämän lisäksi mahtui 140 kalvoon paljon muuta asiaa. Suosittelen käymään kuuntelemassa Miettisen luentoa jos sellainen mahdollisuus tulee!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Submit a Comment

Your email address will not be published.