Helposti tulee lisättyä kaikenlaisia apuvälinetä ja uusia tarvikkeita tulee jatkuvasti myyntiin. Treeneistäkin tulee jotenkin parempi olo kun on jotakin uutta kokeiltavaa. Toisaalta netissä on paljon kesustelua siitä milloin turpahihna on liian kireällä ja siitä miten hevosia kohdellaan. Olen talvella yrittänyt kokeilla kaikenlaisten varusteiden ja apujen karsimista. Tässä muutama kokeilu.

Kuolain

Minulla on pitkään ollut Calvinilla ohut kolmipala käytössä mutta nyt vaihdoin ohjasajoon suoran kumikuolaimen. Mitään radikaalia muutosta en ole huomannut ja olen jatkanut kukikuolaimella. Pitäisi taas kokeilla kolmipalaa.

Viime kesänä olin luovuttamassa uuden kouluohjelman ajamisen meidän pienellä kentällä kun Calvin kuumeni niin kun tehtäviä tuli niin tiuhaan vastaan. Ajoin silloin postikangella kokeilumielessä kun olin hollantilaisvalkuissa kuullut ettei ratsastuskuolain ole ajossa paras. Mietin jo etten lähtisi pieneltä kentältä ajamaan uutta ohjelmaa kisoihin mutta kokeilin sitten kolmipalalla ja Calvin ei enää kuumennut. Calvinille kanki on sen verran kova kuolain että se painaa sille (peloissaan) ajoittain enemmän ja kireämmällä ketjulla ei tukeudu ollenkaan. Tilanne kuitenkin stressaa ja kuumentaa häntä.

Calvinin suitsitus tänä talvena.

Turpahihna

Olen käyttänyt ihan tavallista turpahihnaa ilman alaturparemmia oikeastaan aina. Nyt talven yli olen ohjasajaessa ottanut koko turpahihnan pois. Calvin raottaa ajaessa huuliaan ja avaa ajoittain suutaan hieman. Ilman turpahihnaa tilanne ei oikeastaan muutu miksikään. Ehkä suu aukeaa hieman enemmän silloin kun aukeaa mutta toisaalta olen myös saanut suun pysymään paremmin kiinni nyt kun näen milloin pidätän niin että suu aukeaa. Epäilen että suun avaaminen ja huulien raottaminen on niin vahva tapa ettei sitä helpolla saa kokonaan pois. Mark Rashidin innoittaman olen yrittänyt ohjasajaen pidättää niin herkästi että en ikään kun vedä kuolainta koskaan taaksepäin vaan ainoastaan “pysähdän sen hetkeksi” niin että poni ehtii 

pysähtyä eikä työnny pän kuolainta. Näin sain siirtymisistä myös tasapainoisemmat. Olen myös huomannut että on erittäin vaikeata ylläpitää tätä herkkyyttää pidätyksissä.

Useimmat suitset myydään alaturpahihnan kanssa ja aika monella se jää käyttöön. Olen ottanut tavaksi kysyä ohjasajettavien hevosten omistajilta miksi hevosella on alaturpis. Varsinkin jos hevosella on jo muuten hieman huonompi eteenpäinpyrkimys olen huomannut että alaturpiksen poistaminen on auttanut. Tässä vielä kuolaintutkija Mirjami Miettisen luennolta tietoa siitä että turpahihna tekee kuolaimen vaikutuksesta kovemman.

Jalkojen asento vaunussa

Ajan kotona lähinnä maratonvaunulla. Vaunun etuosaa on hieman lyhennetty standardikoosta minun lyhyille jaloille sopivaksi, jotta saisin maratonilla tukea jaloille. Kotona ajan lähinnä ilman groomia ja vaunu on hieman etupainoinen jos istun edessä, joten pidän penkkiä taaempana enkä saa jalkoja kunnolla nojattua etulevyyn. Ajan välillä niin että laitan jalat alas vaunun lattialle ja olen huomannut miten paljon kevyemmäksi tuntuman suuhun silloin saa. Kun jalat on etusärmiä vastaan on turhan helppoa ajaa turhan kovalla tuntumalla.


Penkki tässä asennossa ei olisi maratonilla mukavaa.

Raippa

Tiedän että raippa kuuluu aina pitää ajaessa kädessä ja suosittelenkin sitä. Välillä on kuitenkin ihan hyödyllistä laittaa raippa telineeseen ja kokeilla miltä hevosen suu oikeasti tuntuu. Raippakäsi toki tottuu raipan painoon mutta mielestäni saa paremman kuvan tuntumasta ajamalla välillä ilman. Samalla huomaa onko tottunut käyttämään raippaa turhan usein pohkeena sen sijaan että ajaisi hevosen läpi kädellä. Ilman raippaa voi yllättyä miten vaikeata hevosta on esim. taivuttaa toiseen suuntaan tai viedä kunnolla kulmaan.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

0 Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *