[dropcap style=”font-size: 40px; color: #9b9b9b;”] M [/dropcap]inulla on muutama perusperiaate, joita seuraan kaikissa tilanteissa kun liikutan ja opetan hevosia. Nämä periaatteet ovat samat liikutusmuodosta huolimatta ja ne pätevät myös hevosta käsitellessä tallissa. Olen yrittänyt kiteyttää periaatteet seuraavaan listaan:
[dropcap style=”font-size: 40px; color: #9b9b9b;”] 1 [/dropcap]Hevosen tulee aina reagoida apuun jotenkin. Apua (ärsykettä) pitää jatkaa, toistaa tai voimistaa kunnes hevonen reagoi oikean tapaisesti (ei välttämättä oikein).
[dropcap style=”font-size: 40px; color: #9b9b9b;”] 2 [/dropcap]Jokaisessa tehtävässä pitää tietää (ja tuntea) onko pyytämässä hevoselta uutta asiaa tai tuttua asiaa. Periaatteet 4 ja 5 selittävät miksi.
[dropcap style=”font-size: 40px; color: #9b9b9b;”] 3 [/dropcap]Hevosen kanssa pitää aina löytää ”free zone” tai ”nollataso”. Tämä on tila, jossa hevonen tekee sitä mitä pyydetään ilman, että ohjastajan tarvitsee aktiivisesti vaikuttaa hevoseen. Tässä tilassa hevosen tekee jotakin mitä se jo osaa ja se tuntee itsensä turvalliseksi. Tämä on hevosen perustasolla suorittamista ja päivän taso vaihtelee olosuihteiden mukaan.
[dropcap style=”font-size: 40px; color: #9b9b9b;”] 4 [/dropcap]Jos hevonen reagoi jo osaamaansa apuun väärin (ilman, että jokin ulokoinen tekijä vaikuttaa siihen) hevosta pitää komentaa, muttei välttämättä rangaista. Hevosen tekemiin virheisiin tai huonosti suoritettuihin tehtäviin on aina puututtava.
[dropcap style=”font-size: 40px; color: #9b9b9b;”] 5 [/dropcap]Hevonen oppii pieniä askelia kerrallaan. On turha pyrkiä opettamaan hevoselle useita askeleita kerrallaan. Kun hevosta pyytää tekemään asian joka on sille uusi, saa vaatia ainoastaan yhden askeleen parempaan.
[dropcap style=”font-size: 40px; color: #9b9b9b;”] 6 [/dropcap] Hevoselle on tärkeätä tuntea onnistuneensa, eikä hevolta kannata vaatia joka liikutuskerralla niin paljon, että se tekee virheitä. Tyytyväinen ja rauhallinen hevonen, joka on ymmärtänyt pienen uuden asian on helpompi lähtökohta seuraavalle liikutuskerralle kuin stressaantunut hevonen, jolta on vaadittu liikaa ja joka ei oikein ymmärtänyt tehtävän tarkoitusta, saati oppinut siitä mitään.
[dropcap style=”font-size: 40px; color: #9b9b9b;”] 7 [/dropcap] Hevoselle rangaistus voi olla se, että tehtävää jatketaan, ohjastaja murisee hevoselle tai tekee puolipidätteen. Rangaistuksen ei tarvitse olla väkivaltainen.
[dropcap style=”font-size: 40px; color: #9b9b9b;”] 8 [/dropcap] Hevosen tasapaino ja voima ovat usein se tekijä, mikä rajoittaa paljonko hevonen pystyy suorittamaan tällä hetkellä. Päivän kunto pitää tiedostaa eikä hevosta kannata puskea tämän tason yli kuin hetkellisesti.
[dropcap style=”font-size: 40px; color: #9b9b9b;”] 9 [/dropcap] Hevonen pystyy erottamaan hyvin pieniä vivahteita avuissa. Ohjastajan tulee pyrkiä opettamaan hevosen mahdollisimman kevyille avuille, hevonen ei halua tuntea kovia apuja.
[dropcap style=”font-size: 40px; color: #9b9b9b;”] 10 [/dropcap] Jos ei jaksa liikuttaa hevosta laadukkaasti on parasta antaa hevosen liikkua itse. Hevonen ei ymmärrä, että ohjastajalla on huono päivä, eikä sen tule tottua siihen ettei avut joka päivä tarkoita samaa.
Näitä periaatteita noudatan aina kun liikutan hevosta. Ajattelin tässä blogissa kirjoittaa siitä mitä nämä periaatteet tarkoittavat ja miten ne käytännössä toimivat. Voi olla, että periaatteet hieman muuttuvat tai tarkentuvat.
Tarkoitukseni on viitata näihin periaatteisiin myöhemmissä kirjoituksissa.
Kuvassa Robin tarhassa ennen uuden kentän rakentamista.
[facebook]
0 Comments